Mennyt vuosi

23.27


Sain kaipaamani vastauksen kysymykseeni tarpeellisista vitamiineista sekä ravintolisistä. Näin alkuun jaan tuon vastauksen(hieman tiivistettynä) nyt täälläkin lukijan pyynnöstä. Eli:

"Asia ei ole yksiselitteinen kun nämäkin ihanat ovat kaikki yksilöitä. Kalaöljy voisi olla listalla seuraavana, sellanen missä on DHAta ja EPAa. Niitä on paljona lapsen makuunkin sopivia. Täällä moni käyttää jotain eyeq(?) muistinkohan oikein. Muistelen että on ihan hyvä tuote. Meillä on krilliöljyä missä tykkään astaksantiinista jota siinä on luonnostaan ja se on voimakas antioksidantti. Siinä on ongelmana nyt maku koska kapselin joutuu puhkasemaan jotta sen saa lapselle. Yksi hyvä nestemäinen on esim ESkimo kids. 
Lisäksi antaisin probiootteja eli joku sellanen maitohappobakteerivalmiste missä on runsaasti niitä bakteereita ja useampaa eri kantaa. Luontaistuotekapasta saa myös lapsille sopivia. Suoliston terveys vaikuttaa tutkitusti koko terveyteen, jopa tunteisiin ja aivoihin - josta tutkimuksia putkahtelee koko ajan uusia. Jos imeytyminen ja sulatus ei toimi, on se ja sama mitä vitamiineja syötetäänkään.
Tietysti lisäksi downeilla usein on anemiaa sekä usein puutetta b-vitamiineista, a-vitamiinista, sinkistä ja seleenistä. Lisäksi magnesiumin puute liittyy usein neurologisiin juttuihin. Erityisesti b12 ja foolihappo on tärkeitä hermoston kehitykselle.  
Ruoansulatukseen ja suoliston toimintaan voi kokeilla luonnollisesti neitsytkookosöljyä. Se auttaa aivojen energiasaantiinkin esim alzheimerpotilailla. 

Antioksidantteja downit tarvitsevat runsaasti joten esim suomalainen mustikkareuhe tai tyrni puuron sekaan on hyvä lisä "


Huomenna meidän perheellä on rahapäivä ja suuntana heti kun isäntä tulee töistä onkin sitten uudenvuoden herkkuostosten lisäksi lähiapteekki. Näihin ravintolisiin kun saa jos saakin uppoamaan jokusen pennosen, mutta se varmasti tässätapauksessa kannattaa. 

Piippis ja minä ollaan nyt parin päivän ajan oltu vähän flunssaisia ja sekös sai neitokaisella aikaan jo tutuksi tulleen ilmiön eli hammasta pukkaa niihin (onneksi) viimeisiin vapaisiin rakoihin suussa. Viimeyö oli tosi tuskanen ja vähänväliä neiti heräili itkeskelemään ja sormea pureskelemaan. Nyt annoin ennen nukkumaanmenoa Buranaa ja toivotaan, että tuosta olisi vähän edes apua. Meidän "nukahtamisrituaalit" ovat lähteneet nyt vähän lapasesta muutenkin ja illat tässä talossa onkin aikamoista huutelua. PikkuW ei suostu enää nukahtamaan pullolle ja pomppii pystyyn kokoajan sängyssään huudellen:"Äätii,ääätii!" Pirpanan nukahtaminen on nyt myös viimeaikoina ollut vähän hankalaa ja näinollen meillä kummallakin vanhemmalla on iltaisin kädet täynnä töitä ennenkun rauha laskeutuu taloon. Tai no, laskeutuu jos laskeutuu. Myös öisin nimittäin aika-ajoin kukutaan. PikkuW lähinnä. Pätkittäiset yöt vaativat veronsa ja on päiviä, jolloin ollaan kaikki täällä ihan silmät ristissä. Asialle on siis vuodenvaihteen jälkeen tehtävä jotain. Yhden kanssa unikoulu on aika pala kakkua, mutta kahden kanssa jo huomattavasti hankalampaa. Entäs sitten kun se kolmas putkahtaa maailmaan?! 

Hänestä puheenollen. Tai no, en mä vielä paljastakkaan. Tekis kauhiasti mieli mutta ehkä me nyt annetaan asian vielä hautua. Varsinkin kun tuo sukupuoliasia ei todellakaan ole vielä varma juttu. Mieleni tekisi vaan vähän ruotia teemaa siitä huolimatta. 

No, odottelen vielä hetken.

Niin se vaan taas vuosi vierähti. Kiirettä on pitänyt ja yksi lupaus (monen muun ohella) jäi lunastamatta. Minä kun olen nimittäin taasen raskaana, vaikka se ei tämänvuoden suunnitelmiin kuulunutkaan. Jokatapauksessa olen sitä mieltä nyt, että se lupaus oli muutenkin ihan tyhmä ja turha sillä ollaan mielettömän onnellisia tästä vauvauutisesta! Jo nyt tuntuu, että meidän perheessä on vahvasti viisi jäsentä (+tietysti tuo yksi karvainen otus) ja niin pitää ollakkin.

Pirpana ihanainen on kuluneen vuoden aikana ottanut super spurtin motorisessa kehityksessään kaiken muun kehityksen ohella, ja niin se vaan sitten otti ja lähti kävelemään pikkuveljen vanavedessä. Viittoma- sekä sanavarasto on kasvanut hirvittävästi ja nyt ihan viimepäivien aikana jopa laulaminen on astunut kuvioihin meidän riemuksemme. "Paa pa pa paappa paa paa pa paa pa, maa ma ma maamma maa maa ma maamma.. " ja sitä rataa...

PikkuW:n persoona on tullut kunnolla esille, ja aivan hulvattoman valloittava pikkuveli hänestä on putkahtanutkin. Samanlainen halinalle ja huumorityyppi kun siskonsa.  Täydellinen pikkupoika.

Vaikka välillä ollaankin väsyneitä, ollaan myös erityisen etuoikeutettuja siitä syystä, että saadaan elää tätä meidän arkea juurikin tällä kokoonpanolla ja tässä hetkessä. Nuo kaksi ipanaa ovat mun onneni ja suurimmat saavutukseni. Elämäni suuret ja pienet ihmeet. 

Tämä vuosi on ollut ikimuistoinen ja rakas.

Tuleva vuosi jännittää, mutta luottavaisin mielin sen matkaan lähdemme.

Mahtavaa uutta vuotta kaikille lukijoille ja kiitos, että olette pysyneet meidän matkassa mukana! 
<3





Vitskuista

23.09


Mulla on ollut ihan järkyttävän huono omatunto useinkin siitä syystä, ettei olla saatu aikaiseksi perehtyä down-lapsille tärkeisiin ravintolisä ja vitamiiniasioihin. On kuitenkin ihan tutkittua, että oikealla ravitsemuksella voidaan vaikuttaa paljon ds-lasten kehittymiseen ja hyvinvointiin noin muutenkin. Onhan se ihan selvä asia. Vaikkakin meidän Pirpana on toistaiseksi ollut hyvinkin terve, ei varmastikkaan lisävitamiineistä hänelle haittaa olisi. Huono omatunto johtuu siitä, että välillä tuntuu niinkun tekisin omalla tietämättömyydelläni ja laiskuudellani hallaa Piippikselle, siispä nyt onkin aika toimia. Toivottavasti vielä ei ole liian myöhäistä :/

Onneksemme eräs vertaisäiti oli perustanut facebookiin sivun jossa käsitellään juurikin näitä asioita ja kaikki halukkaat saavat liittyä tuohon ryhmään. Hyvä K! 

Tällähetkellä meidän neitokainen nappaa aamuisin vaan d-vitamiinitipat ja tietysti duphalacia ummetusvaivoihin aina tarvittaessa. Kyselin tuolla ryhmässä sellaista peruslistaa hyväksi todetuista ravintolisistä/vitskuista ja maanantaina hipsinkin (vinkit saatuani) apteekkiin hakemaan Piippikselle (ja mahdollisesti itsellenikin) vähän lisäpotkua. Ehkäpä jopa PikkuW:lle myös. 

Olisi hienoa perehtyä näihin asioihin oikein kunnolla, jos vaan aikaa riittäisi. Nettikin on täynnä mielenkiintoista materiaalia aiheesta. Ehkä jonain päivänä..



Nyt sitten loppui meidän perheessä seinään piirtely kun joulupukki toi lapsille liitutaulun pahimpia vieroitusoireita helpottamaan. Toistaiseksi toimii hienosti ja seinät ovat jääneet rauhaan.


Ja sitten vielä tämä kuva. Kummisetä opetti tytölle viittoman. Tämä tässä tarkoittaa siis "Juha-Enoa". Heti tyttö sen sitten oppikin..


joulu

Joulu 2013

22.31


Meidän joulu hurahti nopeasti, mutta silti mukavan rauhallisissa tunnelmissa. Aatonaattona oltiin mummun sekä ukin hellässä huomassa ja aattona sitten kurvattiin mummin sekä papan luokse herkuttelemaan ja nautiskelemaan joulutunnelmasta. Lumiukkoa on katsottu repeatillä ja myös uutta Muumi joulu-dvd:tä. Uusia viittomia on opeteltu ja tanssittu into piukeena. Oma väsymykseni on tällähetkellä megasupervoimakasta mutta nyt tuntuu siltä, että oon saanut vähän levätäkkin ja siitäpä olen saanut uutta puhtia saapuvaan arkeen. Saapuu se mokoma sieltä jossainvaiheessa kuitenkin. Itseasiassa jo huomenna hetkeksi, sillä H menee iltavuoroon. Onneksi vain yhdeksi illaksi.

Kinkun ja muun joulupöperön lisäksi tässä on sulateltu vähän toisenlaistakin seikkaa. Käytin entisen luokkakaverin(valmistunut jo lapsenpäästäjäksi) asiantuntemusta hyväkseni ja kysyin hänen mielipidettään tulevan pikkuihmisen sukupuolesta. Hän uskalsikin sitten antaan varovaisen veikkauksen, mutta painotti sitä kuinka tässävaiheessa sekä tytön, että pojan vehkeet muistuttavat vielä kovasti toisiaan. Mikään ei ole siis varmaa ja siksi en asiaa täällä vielä paljasta. Siispä jatkakaa vaan äänestämistä :D Helmikuussa meillä on sitten se rakenneultra ja siellä epäilykset varmistuu.. mahdollisesti. Aikaisemmin ainakin olen aina saanut kakkosultrassa tuon sukupuoliasian selville.

Elämä on. Ihan mahottoman hassua. 

Tärkein asia mikä saatiin np-ultrassa selville on kuitenkin se, että pikkutyypillä on homma niinsanotusti hanskassa. Kaikki tosi hienosti siis. 

Lapsukaiset lahjottiin ystävien sekä omaisten tiimoilta isosti ja olemme toki kiitollisia kaikille muistaneille. Tosi kilttejä ovat olleet mun kultaiset.



Ja sitten vielä.. naapurissa kavereiden perhe kasvoi aatonaattona uudella pikkumiehellä. Onnea S, P ja M! Huippusuoritus! <3





Hyvänjouluntoivotus!

22.10

Tahdon kiittää teitä lukijoita kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille ihanaa sekä rauhallista joulua! Paljon lämpöisiä ajatuksia teille kaikille sinne niin! <3


Ehkä huomenna saan vielä jonkun jouluisen kuvankin tänne ladattua. Ennen sitä kuitenkin pikaiset ultrakuulumiset.

Kaikki tosi hienosti bonarilla. Niskaturvotus 0,8 mm eli tosi vähäistä. Laskettu aika pysyi samana eli 8.7.2014. Kaikki löytyi mitä tässävaiheessa pitikin ja vauva ojenteli sekä esitteli itseään nätisti. Pitkät jalat tyypillä oli. Poika? :) no, se selvinnee helmikuussa.

Nyt jatkamme aatonaaton viettoa mummulassa. Kuulemisiin ja halauksia!


Sikiöseulonnasta

0.37


Pakko jakaa ajatuksiani ihan pikaisesti. Tajusin nimittäin tänään, että mulla on (monen muun asian ohella) näissä joulutohinoissa unohtunut piipahtaa labrassa veriseulassa.  Se käsittääkseni pitäisi ottaa viikolla 11 ja nyt on siis jo liian myöhäistä. 

No eipä siinä, tajusin tässä samalla myös sen, että asia ei ole mulle edes oikeasti tärkeä. Eipä tuo seula kertonut meille mitään Pirpanankaan kohdalla ja niinkun oon aikaisemminkin maininnut.. oikein hyvä niin. Maanantain ultra sen sijaan on meille kummallekkin kovasti tärkeä ja kaivattu. H:kin tuossa jo äsken sanoi, että odottaa paljon tulevaa visiittiä Hyvinkäällä. Hänellä kun jäi PikkuW:n np-ultra kokonaan väliin silloin aikanaan syystä että Pirpana ei saanut tulla toimenpidehuoneeseen mukaan, ja näinollen joutuivat isin kanssa odotelemaan ulkopuolella.

Pirpanan np-ultra oli kyllä huikea kokemus. Niitä voltteja ei vaan pysty unohtamaan :) PikkuW nukkui kun häntä kävin moikkaamassa 2012 ensimmäisen kerran ja muistan, että tyyppiä jouduttiin ihan herättelemäänkin jotta tutkimus saatiin onnistumaan.

Jännä nähdä minkälainen tapaus tämä kolmonen nyt sitten näillä viikoilla on. Ai että, oikein ihanasti lentelee perhoset masussa kun ajatteleekin, että kohta se odotettu ultra taas on!

H:n joululoma alkoi ja se on mahtavaa. Nyt pystyy taas ihan eritavalla antamaan aikaa noille pikkutyypeille. Olla ihan oikeasti läsnä.

Kauniita unia!

P.S Voiko viikolla 12 tuntea kutitusta alavatsalla? Vai ilmaako siellä vaan on? :D





video

Höpinää tötteröön

15.12


Tänään kuiskailtiin sanoja kun pikkuveli vielä veteli hirsiä. Nämä on niitä Pirpanan sanoja nyt sitten :)



Kännykkäpäivitys säkkituolin pohjalta

22.12

Niin eli äiti täällä yrittää toipua tämänpäiväisestä viisurinpoistosta. Tälläkertaa hampaita lähti kerralla kaksi kappaletta ja fiilis onkin nyt sen mukainen. Eniten ketuttaa, kun kokopäivänä ei ole tullut oikein syötyä mitään järkevää mutta huomenna aion jo uskaltautua. Toinen kolo mun kitusissani meinaa vähän tihkuttaa verta ja pelkään kokoajan että alkaa kunnolla vuotamaan. Tällainen säikky mä aina olen.

Lapset olivat superihania ja nukahtivat päiväunille kiltisti tänään (ja vieläpä samaan aikaan), joten sain levätä ja toipua rauhassa.

Eipä mulla tälläkertaa muuta. Laitan tähän loppuun vielä pari keventävää otosta .


PikkuW jäi alkuillasta rysänpäältä kiinni, kun oli työstämässä uutta tägiä äiskän ja iskän makkarin seinään. Myöhemmin illalla kuvaan oli ilmestynyt vähän lisää harmaata liitua. Missä kummassa tyypin salainen liitukätkö sijaitseekaan?!


Ja sitten vielä tämä. Mun kummitätönen oli hommannut mukeloille aivan mahtavanihanat jouluasut. Siinäpä äidin piparkakkuset somasti nököttää lakit päässään. 

Kohta on ultra ja sitten on joulu!! :)

Yhdessä

21.42


Tänään sain kokea yhden elämäni kauneimmista hetkistä äitinä kun Pirpana ja PikkuW kävelivät käsikädessä omasta huoneestaan keskelle olohuoneen lattiaa, ja aloittivat su-per suloisen paritanssin Flute of Shamen tahdissa. 


Ja vaikka vaikka toinen kaatua kupsahti aina sillointällöin, eivät pienet kätöset irroittaneet otetta toisistaan.


Herkistyminen tapahtui. Ovat hellyyttävimpiä pieniä olentoja maailmassa nuo mun omat..




kolmosen odotusta

Kipunointia

22.54

Ajattelinpa käyttää pienen hetken omien tuntemusteni jakamiseen. Viimeisen viikon sisään olen huomannut henkisen tasapainoni järkkyneen. Ja tämä oli vielä suht lievästi ilmaistu. Saan ihan järkyttäviä raivonpuuskia ja hermostun herkästi. Itsetunto on ihan pohjamudissa ja muutenkin apea fiilis liian usein. Tunne on tosi rasittava ja outo, vaikkakaan en mä koskaan mikään maailman rauhallisin hahmo ole ollut ;) Eniten tästä tietysti kärsii tuo H-parka. Lapsiin en onneksi näitä puuskia pura muutakun ehkä sillointällöin vähän tiuskimalla. Niin kai jokainen äiti joskus tekee.

H muisteli, että Pirpanaa odotellessa olin yhtä vaikea hetkenaikaa. PikkuW:n odotuksen aikana kuulemma olin ihan siedettävä. Hehheh.

Voisiko tästä vetää nyt jotain johtopäätöksiä tulevan vauvan sukupuolta arvuutellessa? ;) Toisaalta, netin mukaan odottavan äidin mielialanvaihtelut kuuluu aika yleisesti raskauteen, masutyypin sukupuolesta riippumatta. Arvuuttelu on silti kivaa. Kivaa on myös seurata tuota galluppia. Suurin osa lukijoista on vielä tällähetkellä tyttökannalla.. Jännä nähdä! Meille ei väliä, sillä omistamme jo kumpaakin sorttia. 

Ja aikamoiset omistammekin sittenniin.

<3 

Nyt saa jakaa kokemuksia vastaavanlaisista tuntemuksista. Onko mun blogini lukijoilla ollut samanlaisia fiiliksiä odotusaikana? 


Söpö.Tuplana.

21.01


Tänään tavattiin iiiihana pikkuherra, joka monelle lukijoista on varmasti tullut jo tutuksikin Downimaista Pyrytystä-blogista. Piippistä vähän ujostutti, mutta treffit oli varmasti pikkutyypeille kivat kaikesta huolimatta :) Kyllä minuukin ujostuttais noin söpön viekussa. Kiitos kaikille asianosaisille tästä päivästä! Viihdyimme todella hyvin ja oli kiva tutustua Pyryyn ja äiskään. Ja kiva oli nähdä vanhaa luokkakaveria sekä hänen perhettä. 

Nyt tämä väsynyt konkkaronkka painuu pehkuihin. Väsyttää mahottomasti.

22.34


Sivelen armaita kasvojasi,
poskesi pientä omenaa.
Siroja, kirkkaita kulmiasi
tukkaasi silkinruskeaa.
Nenääsi pientä ja lystikästä
-sinua ilman en elämästä
mitään saattaisi aavistaa.
Vain sinun luonasi rakkaani, pieni,
löysin kirkkaan selkeän tieni,
iloni yksinkertaisen.
Olen vain suojeleva syli.
Kasva kauas äitis yli.

Aale Tynni











Talvi-ilo

12.03



Eilen oltiin pulkkailemassa ja tänäänkin käytiin laskemassa oman kylän kukkulalla. Aivan mahtavaa kun maassa on taas lunta! Mieli pysyy valoisampana ja lapsetkin tykkää isosti. 

Päätin myös ottaa riskin ja ostin meille oman pienen tekokuusen. Niin, tänävuonna kuitenkin vaan tekokuusen. Minusta se on silti aikas nätti. Lapsetkin ovat siitä kovasti liian kiinnostuneita ;) Se on nyt vuorokauden aikana kaatunut muistaakseni 3 kertaa..


H lähti hakemaan pizzaa ja tänään me muuten otetaan ihan iisisti. Katotaan vähän Fröbelin palikoita ja herkutellaan. Näitä tällaisia päiviä tarvitaan aina sillointällöin. Nyt aivan erityisesti. 

Koti-doppler vahvisti meille muutama päivä taaksepäin, että edelleen siellä mun masussani pieni sydän vimmatusti laukkaa. Laskettiin parhaimmillaan sykkeeksi 184. Huikeeta! 
<3

Laitan tänään jossainvaiheessa tänne sivuille jo tutuksi tulleen gallupin. Käykäähän sitten vastailemassa :)

joulu

Joulua aloittelemassa

22.24


Oltiin toissailtana (allekirjoittaneen hammas-särystä huolimatta) mun siskon luona joulua aloittelemassa ja pipareita leipomassa. Pikkuhiljaa tässä alkaa virittäytyä juhlatunnelmiin itse kukin meistä.

 Vaikkakin la-su yönä mulle iski ihan järkyttävä hammastuska ja tietysti aivan puun takaa. Tänään pääsin luottolekurille ja hän sai kun säikin mamman säryt kuriin. Tosin ennen joulua pitää mennä mokomaa tyhmää hammasta vielä paikkailemaan. Tämä episodi ehkä vähän latisti pikkujoulutunnelmaa, mutta tänään olo on ollut helpottunut ja iloinen äiskällä myös.

Oma pahoinvointini on helpottanut yhtäkkiä tosi paljon! Oikeastaan iltaisin vaan enää heikottaa ja olen hyvin hyvin tyytyväinen tähänkin olotilaan. 

Tässäpä muutama kuva sunnuntailta. Kiitos V muru otoksista! <3

Piippiksellä on muuten yllään mun vanha joulumekko. Melkein liikutun sen vuoksi.











Suosituimmat

Facebook